Parikymmentä minuuttia video-osuuden päättymisen jälkeen lavalle asteli Hessu Heinosen johtama Swamp Boogie. Sen muut jäsenethän ovat kitaristi Jaska Prepula ja rumpali Make Lajunen. Joukkion musisointi osoittautui entistäkin vankemmaksi ja varmaotteisemmaksi, ja juuri heidän settinsä aikana tilaisuuden tunnelmat olivat ilman muuta ylimmillään. Hessun laulu ja huuliharpunsoitto sen kuin vain paranevat iän lisääntyessä, ja oman jämerän panoksensa antoivat myös esikuviensa otteet mainiosti omaksunut Prepula ja lyömäsoitintaiteilijana miltei kestävyysurheilijan tavoin uurastanut Lajunen.
Kolmikon ohjelmisto oli tietysti monille sen seurailijoista huomattavan tuttua, koska se koostui pelkästään Slim Harpon, Papa Lightfootin ja Howlin’ Wolfin kaltaisten menneiden aikojen merkkimiesten klassikoista. Saamani vaikutelman mukaan Swamp Boogie ei edes yritä mitenkään muokata materiaaliaan vaan pikemminkin sen pyrkimyksenä on tavoittaa mahdollisimman tarkoin originaalitulkintojen soundit ja tunnelmat. Nuo tavoitteet saavutettiin monta kertaa aivan erinomaisesti ja ainakin yhden piisin kohdalla yllettiin jopa alkuperäisesitystä vauhdikkaampaan menoon. Kysymyksessä oli Joe Hill Louisin luomus ”Big Legged Woman”, mitä asianomainen artisti tosin tapasi itse esittää ns. one man band -muodossa eli ilman kenenkään muun musikantin myötävaikutusta.Aikani Hessun ja kumppaneidensa suorituksia ihailtuani juolahti mieleeni, josko jonkun olisi syytä vaikka salaa panna talteen hänen musisointiaan? Erilaisista suosituksista huolimatta kun sellaista ei tunnu muutoin tapahtuvan.
Vesa Walamies - Blues News no 203 5/2003